Kuvaus
RCM kehitettiin siviili-ilmailun tarpeisiin 1960-luvun loppupuolella ja se on ollut useilla toimialoilla koeteltu ja hyväksytty metodologia. RCM on metodi tunnistaa ja valita ne vikaantumisen hallinnan käytännöt, joiden avulla saavutetaan tehokkaasti toiminnan turvallisuudelle, käytettävyydelle ja taloudellisuudelle asetetut vaatimukset. Vikaantumisen hallinnan käytännöt voivat sisältää kunnossapitoaktiviteetteja, toiminnallisia muutoksia, konstruktiomuutoksia ja muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lieventää vikaantumisen seurauksia (IEC 60300-3-11: 2009).
Liiketoiminta- ja suorituskykyohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kunnossapidon tavoitteet ja kehityskohteet valitaan organisaation toiminnan asettamien vaatimusten mukaisesti ja että toteutetut toimenpiteet ovat näiden suhteen oikeaan osuvia. Liiketoimintaohjautuvuus kattaa myös nykyisin tärkeät menestystekijät kuten päästöttömän tuotannon ja kiertotalouden.
Tekniset järjestelmät ovat entistä laajempia, vaativimpia, monimutkaisempia sekä integroituneempia ja samalla niihin kohdistuvat tehokkuusvaatimukset sekä yhteiskunnan asettamat vaatimukset ovat kasvaneet. Edellä esitetty tarkoittaa, että perinteinen RCM on yhä tarpeellinen, mutta vaatii rinnalleen uusia lähestymistapoja, priorisointia ja tilanteen vaatimia sovelluksia.
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n Käyttövarmuustoimikunta näki vuonna 2021 tarpeelliseksi korvata vuonna 2000 kirjoitettu RCM-kirja uudella versiolla. Tämä teos on tulos tuosta päätöksestä.
Kirjoittajasta:
FT, dosentti (emeritus) Kari Komosella on yli 30 vuoden kokemus fyysisen omaisuuden hallintaan ja kunnossapitoon kohdistuvasta tutkimuksesta. Hän väitteli Teknisessä korkeakoulussa Teollisuuden kunnossapidon rakenteesta ja tehokkuudesta. Hän toimi Vaasan yliopistossa dosenttina käyttövarmuuden ja kunnossapidon alueella. Teollisuudessa sekä konsultoinnissa hän on työskennellyt
yhteensä lähes 30 vuotta ja näissä tehtävissä kunnossapidolla on ollut merkittävä rooli. Viimeinen työpaikka ennen eläköitymistä oli VTT. Hän on ollut ja on yhä aktiivisesti mukana alan standardoinnissa ja Promaintin toiminnassa.
Sisällys
ESIPUHE JA KIITOKSET
LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT
1 JOHDANTO
1.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET KUNNOSSAPITOON
1.2 MITÄ LUOTETTAVUUSKESKEINEN KUNNOSSAPITO (RCM) ON?
1.3 MITÄ RCM-PROSESSIN AVULLA VOIDAAN SAAVUTTAA
1.4 TEOKSEN RAKENNE
OSA I: VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY, KOHTEIDEN PRIORISOINTI JA RCM-MENETTELYN ESIVALINTA
2 YLEISTÄ KOHTEIDEN VALINNASTA JA KOHTEEN MUKAISESTA RCM-PROSESSIN VALINNASTA
3 KRIITTISTEN MENESTYSTEKIJÖIDEN JA VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY
3.1 ULKOISET JA SISÄISET VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
3.2 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT
3.3 ELINJAKSOJOHTAMISEN NÄKÖKULMA
3.4 MENETTELYTAPA KRIITTISTEN MENESTYSTEKIJÖIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI
3.5 LAITTEISTOLLE ASETETTAVIEN VAATIMUSTEN MÄÄRITTÄMINEN
3.6 TEKNOLOGIAN VAIKUTUS
3.7 MENETTELYTAVAN PERUSTELU
4 TUOTANTOPROSESSIN MALLINTAMINEN
4.1 PROSESSIN MALLINTAMINEN JA TEKNINEN LAITEHIERARKIA
5 KOHTEIDEN KRIITTISYYSARVIOINTI
5.1 RISKIMATRIISI
5.2 RBI:N JA RCM:N VERTAILU
5.3 PISTEYTYSMALLI
5.4 PARETO-MALLI
5.5 MENETTELYTAVAN PERUSTELU
6 VALITSE KRIITTISET KOHTEET KATTAVAAN RCM-PROSESSIIN
6.1 VALINTA RISKIMATRIISIN AVULLA
6.2 LUOKITTELUJÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA KRIITTISYYSARVIOINTI- JA VALINTAMENETELMÄ
7 LUOKITTELUJÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA MENETELMÄ
7.1 KARKEA LUOKITTELUJÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA MENETELMÄ RCM-LÄHESTYMISTAVAN VALINTAAN
7.2 ENNAKOLTA MÄÄRITELTYYN STANDARDIRATKAISUUN PERUSTUVA KUNNOSSAPITOTEHTÄVIEN MÄÄRITTELY
OSA II: VIKA- JA VAIKUTUSANALYYSI (FMEA)
8 YLEISTÄ VIKA- JA VAIKUTUSANALYYSISTÄ, VVA (FMEA)
9 KOHTEEN TOIMINNALLISUUDET JA TEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
10 VAADITTU TOIMINTO, VIKAANTUMISMUOTO JA VIAN HAVAITSEMISTAPA
10.1 VAADITTU TOIMINTO
10.2 VAADITTUJEN TOIMINTOJEN MENETTÄMINEN JA VIKAANTUMISMUODOT (VIAN ILMENEMISTAVAT)
10.3 VIKAKOHDE, VIKAANTUMISEN SYYT, VIKAANTUMISMEKANISMIT
10.4 TUNNISTETAAN TAVAT / MENETELMÄT, JOLLA VIKA HAVAITAAN
11 VIKAANTUMISEN SEURAUKSET
11.1 VIKAANTUMISEN MÄÄRÄ-, TALOUS-, ASIAKAS- JA TOIMINNAN OHJAUSSEURAUKSET
11.2 VIKAANTUMISTEN VAIKUTUKSET ASIAKASTYYTYVÄISYYTEEN JA KUNNOSSAPIDON TYÖTYYTYVÄISYYTEEN
11.3 EHKÄISEVÄN KUNNOSSAPIDON SEURAUKSET
11.4 TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖSEURAUKSET
11.5 PIILEVÄN VIKAANTUMISEN SEURAUKSET
11.6 TALOUDELLISET SEURAUKSET
12 VIKAANTUMISMUODON, VIAN ILMENEMISTAPOJEN KRIITTISYYS
13 ERÄITÄ YKSINKERTAISTAVIA MALLEJA
13.1 YKSINKERTAISTUKSIA
13.2 VIKALUOKITUS PSK 9110
OSA III: RCM-ANALYYSI
14 YHTEENVETO RCM-ANALYYSISTÄ JA SITÄ EDELTÄVISTÄ VAIHEISTA
15 KUNNOSSAPITOLAJIT
15.1 KUNNOSSAPITOLAJIEN OMINAISUUKSISTA JA VIKAANTUMISEN TODENNÄKÖISYYDEN ALENTAMISESTA
15.2 VIKAANTUMISEN SEURAUKSIEN LIEVENTÄMINEN
16 LAITERYHMINÄ SUORITETTAVAT RCM-ANALYYSIT
17 MENETTELYTAVAT RCM-ANALYYSIIN
17.1 MENETTELYTAVAN VALINTA RCM-ANALYYSIIN
17.2 LUOKITTELUJÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA MENETTELYTAPA
17.3 HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN VAHVISTAMINEN JA HUONOJEN PARANTAMINEN
17.4 RCM-ANALYYSIN PÄÄTÖSLOGIIKKA
18 RCM-PROSESSIN KÄYNNISTYS
18.1 KUNNOSSAPITOLAJIEN HYÖDYNTÄMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA
18.2 RCM-PROSESSIN TOTEUTTAMISEN ORGANISOINTI
18.3 RCM-PROSESSIN TOTEUTTAMISEN HAASTEITA JA LÄHESTYMISTAPOJA
18.4 RCM-SUOSITUSTEN TOTEUTUS
18.5 RCM EKOSYSTEEMI
18.6 RCM-PROSESSIA TUKEVAT OHJELMISTOT
19 RCM-AUDITOINTI
20 KOKONAISVALTAINEN RCM
20.1 KOKONAISVALTAINEN RCM-ANALYYSI
OSA IV: RCM-PROSESSI HANKINTAVAIHEESSA
21 RCM-PROSESSI TEKNISEN JÄRJESTELMÄN HANKINTAVAIHEESSA
21.1 VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY, KOHTEIDEN PRIORISOINTI JA RCM-PROSESSIN ESIVALINTA
OSA V: TÄYDENTÄVÄÄ INFORMAATIOTA
22 VAATIMUSTEN ALLOKOINTI TEKNISESSÄ LAITEHIERARKIASSA
22.1 PROSESSIN MALLINTAMINEN JA TEKNINEN LAITEHIERARKIA
23 KOHTEIDEN KRIITTISYYSARVIOINTI
24 VAADITTU TOIMINTO JA VIKAANTUMINEN
24.1 VAADITTU TOIMINTO JA VIKAANTUMISMUOTO (VIAN ILMENEMISTAPA)
24.2 VIKAANTUMINEN, VIKAANTUMISMALLIT JA VIKAANTUMISMEKANISMIT
24.3 VIKAANTUMINEN STOKASTISENA ILMIÖNÄ
25 JOITAKIN LISÄNÄKÖKULMIA VIKAANTUMISEN VAIKUTUKSIIN: MÄÄRÄSEURAUKSET
26 LISÄÄ KUNNOSSAPITOLAJEISTA
26.1 KUNNOSSAPITOLAJEISTA
26.2 TUOTANTOJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSISTA
27 KUNTOON PERUSTUVA KUNNOSSAPITO
27.1 KUNNONVALVONTATEKNIIKOISTA
27.2 KUNNONVALVONTATEKNIIKAN VALINTA
27.3 AISTINVARAINEN KUNNONVALVONTA
27.4 P-F JAKSO
27.5 KUNNONVALVONNAN SUUNNITTELU
27.6 KUNNONVALVONTAVÄLIN MUUTTAMINEN
28 KUNTOTARKASTUKSET JA -TUTKIMUKSET
28.1 KUNTOTARKASTUS
28.2 LIIKKUMATTOMIEN RAKENTEIDEN KUNNON ARVIOINTI
28.3 RISKIPERUSTEINEN TARKASTUKSEN VIITEKEHYS, RBIF
28.4 NDT-MENETELMIÄ
29 KORJAAVAT TOIMENPITEET, VIAN ETSIMINEN
29.1 KORJAAVA KUNNOSSAPITO VAIKUTUS VIKAANTUMISEN TODENNÄKÖISYYTEEN JA SEURAUKSIIN
29.2 TOIMINNAN TESTAUS
29.3 VIANETSINNÄN TARKASTUSVÄLI (FFI)
OSA VI: CASET
30 TAPAUS 1. VERKOSTO-RCM, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOT
30.1 TERO VÄLISALON (VTT 2008) RAPORTISTA MUOKATTU ESITYS
30.2 TAPAUS 2: DOKUMENTOIDUN KUNNOSSAPIDON JALKAUTTAMINEN MUUTOSJOHTAMISEN KEINOIN
30.3 TAPAUS 3: APPLICATION OF RELIABILITY CENTRED MAINTENANCE IN NUCLEAR POWER PLANTS
LÄHDEVIITTAUKSET
LIITTEET
